Keskuslaskimoportti on eräänlainen kiinteä suoniyhteys, joka yleensä asetetaan potilaille, joita pitää joko pistää usein, joilla on ongelmia suoniyhteyksien saamisen kanssa, joille annetaan suonia tuhoavia lääkkeitä tai joilla on menossa pitkäaikaisia laskimonsisäisesti annettavia aineita (ravitsemus, antibiootit, sytostaatit ym).
Keskuslaskimoportin käytössä ei ole juuri esteitä verrattuna muihin laskimoyhteyksiin ja sen käyttöalueet ovat jopa muita laajempia.
Sitä voi käyttää kaikkiin laskimotietä annettaviin hoitoihin (varjoaineen anto, sytostaattihoidot, verensiirto, ravitsemus ym), samoin esimerkiksi verinäytteiden ottoon.
Itse portti koostuu pistokalvollisesta porttiosasta ja siihen kiinnitetystä letkusta, joka kulkee keskuslaskimoa pitkin yläonttolaskimoon. Asetus tapahtuu leikkaussalissa.



Kun portti on käytössä, siihen on pistettynä tähän tarkoitukseen kehitetty Huber-neula, jolla on useita eri myyntinimiä (Surecan, Cytocan ym). Jos Huber-neula on asetettu oikein, sen kanssa voi elää täysin normaalia elämää (käydä suihkussa, urheilla ym).



Kun portti ei ole käytössä, sitä ei näy lähes lainkaan ja sen tuntuu vaan pienenä kohoumana rintalihaksen päällä. Sen kanssa eläessä ei ole juuri esteitä.
Ainoat rajoitteet, jotka porttiin liittyy ovat, että sitä pitää käsitellä käyttäessä ehdottoman steriilisti ja sitä pitää huuhdella noin 1-2 kk välein hyytymisen estämiseksi, mikäli sitä ei käytetä.
Portin käytölle ei ole aikarajaa, mutta yleisesti ottaen sen silikonikalvoa voi lävistää jopa 3000 kertaa. Jos sen käytölle ei ole enää aiheita sen voi jättää joko paikalle, tai sen voi poistaa. Viimeinen vaihtoehto on suositeltavin, koska sitä pitää myös käyttämättömänä huuhdella tasaisin väliajoin.
Uuden keskuslaskimoportin asetus
Keskuslaskimoportin tarvetta osaa parhaiden arvioida hoitava lääkäri ja lopullinen päätös sen laitosta tehdään potilaan, hoitavan lääkärin ja asentavan lääkärin kesken.
Mikäli keskuslaskimoportti päätetään asentaa, se suoritetaan aina steriileissä olosuhteissa – pääsääntöisesti leikkaussalissa.
Ennen keskuslaskimoportin asennusta toimenpidelääkäri käy läpi potilaan taustatiedot. Yleensä potilaan lääkityksiin ei taukoja tarvita (pois lukien verenohennuksen vaikuttavat lääkkeet).
Tavallisesti ennen toimenpidettä tarvitaan normaalit verikokeet (PVK, INR ym), mutta jos samoja näytteitä on otettu jo muusta syystä, niin erikseen niitä ei tarvitsee ottaa.
Toimenpide suoritetaan yleensä paikallispuudutuksessa ja se ei vaadi potilaalta erityistä valmistelua. Suositeltava on toimenpidettä edeltävästi välttää isoja aterioita, mutta pieniä määriä saa syödä sekä nauttia kirkkaita nesteitä.
Toimenpide suoritetaan leikkaussaliolosuhteissa. Toimenpiteen kesto on noin 30min – 1 h. Haavat ommellaan aina sulavilla ihonsisäisillä näkymättömillä ompeleilla ja toimenpiteeseen ei liity yleensä lisäkäyntejä.
Tmp:n jälkeen seuranta vie 30 minuutista muutaman tuntiin heräämöolosuhteissa.
Asennusviillon kohdilla noudatetaan normaaleja haavanhoito-ohjeita, jotka ovat:
Haava pidetään kuivana 1-2 vrk ja sillä aikaa pidetään hengittävää haavasidosta haavan päällä, sen jälkeen haavaa voi pitää auki.
Itse portin voi ottaa tarvittaessa käyttöön välittömästi, mutta jos aiotaan solusalpaajahoitoa antaa, pyritään takamaan tauko laitosta ensimmäiseen annokseen noin viikko, jotta haava ehtii umpeutua kunnolla.
Jos portin laiton jälkeen ilmenee ongelmia
Uusi paikallinen kipu portin alueella
Turvotus, punoitus tai punoitus portin alueella
Portin alueen haavan eritys
Uusi poikkeava hengenahdistus
Tulee olla yhteydessä kirjallisen ohjeen mukaisesti, joka on annettu toimenpiteen yhteydessä.